keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Viestintä juhlii!

Viimeinen median makupaloja postaus! :)

27.1 järjestettiin Viestintälinjan 20v. juhlat! Sammon keskuslukiossa järjestettiin upea juhlatilaisuus, jonne kutsuttiin vanhoja viestinnän opettajia sekä opiskelijoita. Oli ihana olla mukana juhlissa, joissa juhlittiin upeaa asiaa. Nuorille ympäri Suomea on tarjottu mahdollisuus opiskella viestintää. Ennen viestintälinjalle menoa, en ollut tajunnut kuinka iso osa maailmaa viestintä. Nyt tajuan sen.

Juhlatilaisuus aloitettiin klo 13.00 juhlaruokailulla ja sen jälkeen klo 15.00 alkoi juhlaohjelma koulumme auditoriossa. Auditorioon oli järjestetty kaikkea mielenkiintoista ohjelmaa mm. paneelikeskustelu. Paneelikeskustelussa vanhat viestinnän opettajat kertoivat ja muistelivat viestintälinjan historiaa. Oli hauska kuulla heidän ajatuksiaan niistä ajoista. Ohjelmassa oli myös mukana musiikkiesityksiä, draamaesitys ja juhlapuhe.

Juhlaohjelman jälkeen siirryttiin aulaan nostamaan maljat Viestintälinjan kunniaksi. Se oli mielestäni juhlan hienoin hetki. Aulassa oli hieman ruokaa tarjolla, mitä oli hauskaa napostella keskusteluiden lomassa.

Vanhoja Viestinnän töitä oli esillä aulassa, DJ Matias soitti hyvää taustamusiikkia ja lyhytelokuvia näytettiin. Mitä muuta onnistuneissa juhlissa tarvitaankaan kuin musiikkia, ihmisiä ja tietenkin hyvää ruokaa! Onnistumisen ja onnellisuuden tunteet oli ihanaa huomata muutamien ihmisten kasvoilta...




- Martta

100m juoksun maailmanennätys vai videoiden tekeminen?

Jos minulta kysyttäsiin, että miten nykyajan julkkikset nousevat pinnalle, vastaukseni olisi luultavasti tämä: "Hitti kappaleen, Oscar -elokuvan tai 100 metrin juoksun maailmanennätyksen myötä." Kesken vastaamisen luultavasti tajuaisin, että nykypäivänä nuo asiat eivät olekkaan enää ainoita keinoja nousta ihmisten suosioon. Videot. Videoblogit ihmisten arkipäivistä, lomamatkoista ja meikkivinkeistä ovat tämän hetken top 5 listalla mediassa. Siitä olen varma.

(Rakas päiväkirja...)

Perjantai 17.1 klo 14.47

"Suomessa parhaat bloggaajat tienaavat kuin lääkärit" kertoo Helsingin Sanomien artikkeli. Huippu bloggaajat voivat tienata lähes 6000e kuukaudessa! Mielestäni siinä on jokinlainen ristiriita. Ihminen joka kuvaa videoita ja laittaa niitä nettiin, tienaa saman verran, kuin ne lääkärit, jotka pelastavat ihmisten henkiä päivittäin. Hieman jopa huvittavaa mielestäni.

Median makupaloja luennolla 17.1 oli Anni Vuohensilta, youtubettaja. Hän aloitti videobloggaamisen vuonna 2016. Hän kertoi meille mm. millaista on olla "Pröfessiiönäl juutuuber". Bloggaajan työssä on hyviä puolia se erityisesti, että saa tehdä sitä mistä oikeasti pitää ja siitä saa vielä palkkaa! Työajat saa itse määrittää,eikä herätyskelloa siis tarvitse käyttää!

Bloggaajilla on suuressa roolissa oma vastuu videoiden ja postausten tekemisestä. Se kuinka paljon panostaa työhönsä, esim. videoiden laatuun ja monipuolisuuteen, herättää ihmisten kiinnostusta ja halua jatkuvaan postausten seuraamiseen.

Itse seuraan vain muutamaa bloggaajaa sekä videobloggaajaa. Erityisesti pidän blogeista, jotka liittyvät arkielämään ja sen tapahtumiseen sekä matkustamiseen ulkomailla. Lemppari blogini on Aamukahvilla ja videobloggaaja Jon Olsson! Ihan mun lemppareita, kannattaa seurata!

Kuten jo aikaisemmin sanoin, videobloggaaminen on nykyajan ilmiö. Jos kysyisin vanhemmiltani jotakin videobloggaamisesta, he eivät osaisi sanoa siitä juurikaan mitään, sillä heidän aikanaan ei edes tunnettu sanaa videobloggaaminen. Aluksi oli blogipostauksia, sitten videoblogipostauksia. En voi olla miettimättä mitä tulevaisuus tuo tullessaan...?


Ihanaa kevättä! :)

- Martta

30 sekuntia 10 minuutin välein

Kun laittaa Googleen sanan näyttelijä, näytölle ilmestyy lause "Näyttelijä on henkilö, joka näyttelee taiteellisessa tuotoksessa. Termi viittaa yleensä elokuvissa, televisioissa, teatterissa tai radiossa esiintyvään henkilöön." sekä Daniel Graigin kuva. Kiitos upeasta vastauksesta Google!

(Rakas päiväkirja...)

Perjantai 13.12.2016 klo 14.51

Ville Rossi on Uuden Päivän näyttelijä ja Sammon keskuslukion vanha opiskelija. Hän piti meille Median makupaloja luennon joulukuussa.

Oli ihana huomata, että heti alussa olin samalla ajatusviivalla Villen kanssa, kun hän puhui viestinnän taitojen osaamisen merkityksestä. Viestinnän opiskelu avaa monia ovia maailmaan ja se luo paljon mahdollisuuksia elämään. Ihan perus asioiden opiskelusta esim. äänestä tai valokuvauksesta on suuri etu työmaailmassa sekä ihan tavallisessa arkielämässä. "Opiskelkaa kaikkia viestinnän aloja", Rossi painotti.

Ville Rossi puhui myös verkoston tärkeydestä. On mahdotonta tietää itse kaikesta kaikki, joten jokainen tarvitsee verkostoja. Verkostot antavat mahdollisuuden vaikuttaa laaja-alaisemmin, mikä luo näkyvyyttä maailmassa. Verkosto luo kontakteja eri ihmisiin ja ne tuovat elämään mahdollisuuksia. Ville Rossi kuuli Uuden Päivän näyttelijähauista ilmaisutaidon opettajaltaan, joka tuntee Uuden Päivän ohjaajan. Jollakin tavalla Viestintälinjaa voi kutsua verkostoksi, sillä sitä kautta opiskelijat pääsevät osallisiksi erilaisa projekteja ja tapahtumia, jotka luovat hyviä kontakteja.

Joskus olen ajatellut, että näyttelijöiden työ on todella rankkaa, koko ajan täytyy tehdä töitä ja olla kameran edessä. No en ajattele enää! Ville Rossi sanoi, että 90% näyttelijän työstä on odottamista. Kuvaajat ja muut ihmiset hääräävät ympärillä ja näyttelijä vain odottaa vuoroaan. Näyttelijän työ on siis näytellä 30 sekuntia 10 minuutin välein.... No ei, kyllä näyttelijän työ on paljon paljon muutakin :)


- Martta

Valokuvauksen 2 kurssi

Moikka!

Viestintälinjalla yksi kurssi, jonka voi valita, on valokuvauksen 2 kurssi.Suoritin sen viime jaksossa, omasta mielestäni todella onnistuneesti! :)  Ennen valokuvauksen jatkokurssille menemistä on suoritettava valokuvauksen 1 kurssi, jolla perehdytään valokuvauksen perusteisiin ja kameran käyttöön. Kakkoskurssilla otettavat kuvat ovat haasteellisempia, mutta sitäkin mielenkiintoisempia! :)

Kurssilla meidän tehtävänä oli tehdä kaksi portfoliota, harjoitusportfolio ja omaportfolio. Harjoitusportfolioon kuului yhdeksän erilaista valokuvaa, erilaisilla tekniikoilla otettuna. Kuvaustekniikoita oli mm. tilt-shift, tuplavalotus, high key ja low key.

Oman portfolion sai tehdä haluamallaan tavalla valitsemalla jonkin tekniikan mitä käyttää kuvissa. Harjoitusportfoliota tehdessäni, ihastuin erityisesti low key kuviin. Low key kuvat ovat mustalla taustalla otettuja kuvia, joihin tulee valo yhdestä suunnasta. Musta tausta ja valo tuovat hyvin dramaattisen ja upean tunnelman kuviin, minkä takia ihastuin tuohon kuvaustekniikkaan ja päätin käyttää sitä omasssa portfoliossani.


Tilt-shift

Tuplavalotus

Oma portfolio

Oma portfolio


- Martta

lauantai 12. marraskuuta 2016

Ihmiset pitää löytää

Talvella pukeutuminen on ehkä hankalinta ikinä. Ikinä ei tiedä onko tarpeeksi vaatetta päällä kun lähtee ulos ovesta kylmänä talviaamuna. Onneksi kylmässä säässä on kuitenkin pieniä positiivisia asioita, lämpimät villasukat ja poolopaidat ovat parhautta...

(Rakas päiväkirja...)

Tiistai 8 marraskuuta klo 14.48

Tulin hieman myöhässä median makupaloja -luennolle, pakollisen opolla käynnin takia. Kiirehdimme hurjaa vauhtia ystäväni kanssa auditorioon, jotta ei jäisi luennon alku kuulematta. Kun pääsimme auditorioon, hymy levisi kasvoilleni. Luennoitsijalla oli poolopaita. Poolopaidat ovat rakkautta ja ihmiset, jotka käyttävät poolopaitoja ovat lemppareitani!

Poolopaitainen luennoitsija oli Ossi Ahola, Aamulehden valokuvaaja. Ossi näytti meille luennon aikana paljon kuvia, joita hän on ottanut uransa aikana, vanhempia sekä uudempia kuvia. Ossin kuvat olivat todella upeita, ja kuvista huomasi monen vuoden kokemuksen. Itsekin haluan kehittyä valokuvien ottamisessa, joten oli ihana kuulla kun Ossi puhui siitä, että asioita oppii niitä tekemällä. Tottahan tuo on.

Valokuvaajan työ on todella mielenkiintoista, pääsee seuraamaan maailmalla tapahtumia tilanteita. Suurin osa kuvatuista tapahtumista ovat arkipäiväisiä asioita, mutta kyllä välillä maailmassa tapahtuu mitä eriskummallisia asioita. Vaikka monet uutisissa julkaistut asiat ovat siis normaalin arkipäivän tapahtumia, jollakin tavalla valokuvaajat pystyvät tekemään vaikka lauantaipäivän pullan leipomisestakin maailman mullistavan asian, täytyy vain käyttää hieman luovuutta. Eikö yleensä aidot tilanteet olekkin niitä parhaimpia?

Uutiset ja valokuvat eivät synny vain ihmisten ajatuksista, uutisten aiheet pitää löytää eli ihmiset pitää löytää. Me täällä Suomessa ja muualla maailmassa asuvat ihmiset olemme erilaisten uutisten aiheita. Valokuvaajien ja toimittajien ei siis auta vain istua toimistossa yrittäen otsa hiessä keksiä aiheita uutisiin vaan heidän täytyy lähteä ulos etsimään uutiset!

Ossin luento oli todella hyvä, rakastin niitä kuvia joihin Ossi oli saanut tallennettua aitoja tilanteita. Mutta kuitenkin Ossin poolopaita oli paras asia luennossa!

- Martta


Tässä vielä ihana kuva kesältä piristämään pimeää talvea, taivas oli tuolloin täynnä upeita värejä...


maanantai 24. lokakuuta 2016

Urheilutoimitus ei ole vain tuloksia

Katsoin aamulla säätiedotusta Forecasta ja koin hetkellisen syysmasennuksen, keskiviikkona pitäisi sataa räntää. Oikeastaan en tiedä voiko sitä enää kutsua syksyn aiheuttamaksi hetkelliseksi alakuloisuuden tilaksi vai onko se jo tulevan talven aiheuttama kepponen? 

Tämä ei kuitenkaan ole postaus pian tulevasta talvesta vaan uusin median makupalojen päiväkirjan osio. (Rakas päiväkirja...)

Tiistai 11 lokakuuta klo 14.40  

Kävellessäni auditorioon en tiennyt kuka meille tällä kertaa oli tulossa pitämään luentoa. Astuessani sisään auditorioon, tajusin heti että kyseessä oli urheilutoimittaja. Tuolla henkilöllä oli puku päällä ja muutenkin hänen koko olemuksensa toi mieleeni urheilutoimittajan. Olin siis oikeassa, hän oli Juha Hiitelä, Ilta-sanomien urheilutoimittaja.

Itse seuraan jonkun verran urheilua, mutta en mitenkään erityisen paljon. Olympialaisia ja jääkiekon MM-kisoja tulee katsottua, mutta penkkiurheilu ei ole minun juttuni. Sen takia oli hämmentävää kuulla kun Hiitelä kertoi istuvansa hyvin paljon telkkarin edessä, sillä itse en millään jaksaisi istua pitkään sohvalla tuijottaen televisiota. Minusta ei taida tulla urheilutoimittajaa, mutta onneksi on muita ketkä hoitavat tämän duunin... :)

Urheilutoimittajat ovat kiireisiä ja heillä on paljon töitä. Heidän täytyy olla koko ajan kartalla maailmalla tapahtuvista urheiluun liittymistä asioita. Heidän työnsä on siis todella hektistä. 

Urheilutoimittajat tahtovat kerätä juttuja, jotka kiinnostavat suurta massaa, jotta he saavat mahdollisimman suuria lukijamääriä. Heidän uutisensa eivät ole vain tuloksia, vaan he tahtovat kertoa myös urheilijoiden arkielämistä, skandaaleista urheilumaailmassa jne. 

Hiitelä kertoi urheilutoimittajien työskentelevän yötä päivää, sillä eri lajien pelejä ja kilpailuja tulee ympäri vuorokauden. Hiitelä kertoi myös itse valvoneensa monesti monia vuorokausia putkeen. Urheilutoimittajien työ on henkisesti kuin fyysisesti rankkaa. Olen sitä mieltä, että pitkään valvominen ei todellakaan tee hyvää ihmisen keholle eikä mielelle.

Juha Hiitelä painotti luennollaan otsikoiden merkitystä. Otsikko on se joka herättää lukijoiden kiinnostuksen uutista kohtaan. Hiitelä mainitsi muutamia tärkeitä seikkoja mitä on otettava huomioon otsikkoa suunnitellessa. Hyvä otsikko ei valehtele, ei vähättele, ei suurentele kerrottavaa asiaa eikä paljasta heti kaikkea. Olen samaa mieltä Hiitelän kanssa, otsikko ei voi/saa paljastaa heti kaikkea. Jos otsikko kertoo valmiiksi kaiken uutisesta, ihmiset lukevat vain otsikon ja siirtyvät seuraavaan uutiseen. 

Juha Hiitelällä oli paljon hyviä pointteja ja lausahduksia luennollaan. Mielestäni nämä olivat parhaimmat:

"Jos uutisia ei ole, niitä tehdään!" 

"Kun kirjoitat mielipidettä, esitä aina olevasi sataprosenttisesti sitä mieltä, vaikka olisit vain 60-prosenttisesti asian takana."

-Martta






tiistai 4. lokakuuta 2016

Median makupaloja, nam

Heippa! :)

Meillä järjestetään Sammon keskuslukiossa Median makupaloja- kurssi, joka on avoin yleisöluento. Kurssiin sisältyy kuusi erilaista luentoa, jota pitävät eri vierailijat. Kurssin aikana pidetään ns. "päiväkirjaa" luennoista. Tämä on ensimmäinen päiväkirjani osio!

Tiistaina 13, syyskuuta klo 14.15

Tuukka Välimäki, Aamulehden videotuottaja aloitti kurssin luentosarjan. Luennon aikana Tuukka kertoi meille toimittajan työstä, mutta erityisesti millaista videotuottajan työ on ja mitä ominaisuuksia työhön tarvitaan. Luento oli todella mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Tuukka oli tehnyt luennosta hyvin monipuolisen ja käsitteli asiaa monista eri näkökulmista :) Huumoriakin löytyi...

Ennen luentoa en juurikaan tiennyt videotuottajan työstä. Mielessäni pyöri ajatuksia tietokoneiden edessä istuvista, huono ryhtisistä videon muokkaajista. Luento käänsi ajatukseni ja tietoni päälaelleen! Heidän työnsä on hyvin monipuolista ja laajaa. Jokainen päivä on erilainen eikä videotuottajana päivät todellakaan tule pitkiksi!

Videotuottajat ottavat kuvia ja videoita erilaisista tilanteista, esiintyvät välillä itse kameran edessä, tarkastavat faktoja, markkinoivat jutuja somessa ja seuraavat analytiikkaa. Sana analytiikka oli minulle uusi, mutta selvisi sen tarkoittavan lukiamäärän seuraamista.

Vaikka toimittajien päivät saattavat olla kiireisiä, on päivissä paljon hyviä asioita. Toimittajat pääsevät tapaamaan kiinnostavia ihmisiä ja kertomaan heidän kokemuksiaan ja tarinoita. Työ muuttuu koko ajan eikä tylsää tule.

Videotuottajalta myös vaaditaan erilaisia asioita. Videotuottajien täytyy olla rohkeita, heillä täytyy olla reagointikykyä eri tilanteissa, uteliaisuutta, sosiaalisuutta ja taito kertoa tarinoita ja faktoja. Kaikkia näitä luonteenpiirteitä voi oppia. Kenenkään ei oleteta aluksi osaavan näitä kaikkia taitoja. Harjotus tekee mestarin, eikö?

Parhaiten luennosta minulle jäi eräässä powerpointissa ollut lause: " Omat jutut voivat oikeasti muuttaa maailmaa!". Tuo lause jotenkin pisti silmääni, hyvällä tavalla. Tuo lause on totta. On upeaa, että pienillä arjessa tehdyillä asioilla voi oikeasti muuttaa maailmaa.

- Martta

Ps. Syksy on kaunista aikaa, nauttikaa.